politiikka

demokratia lieneekin yleisimmin liberalismin ideologiaan liitetty sana.

demokraattiset arvot, kuten vastuuvelvollisuus, avoin hallinto, kodifioitu perustuslaki ja vallanjako, ovat kaikki liberaalien kannattamia. Demokratiaan perustuva perustuslaillinen ja lainsäädännöllinen uudistus saa aina kannatusta liberaalien painostusryhmien, kuten Unlock Democracyn ja Charter 88: n, keskuudessa. Viime kädessä tämä perustuu syvään sitoutumiseen ihmisten valtaan ja optimistiseen näkemykseen ihmisluonnosta.

ennen kaikkea liberaalin näkemyksen kannalta on ehdottoman keskeistä, että valtaa käyttävät poliitikot on saatettava vastuuseen teoistaan kansalle ja heidän valitsemilleen edustajille. Lisäksi päätöksentekoprosessin pitäisi olla mahdollisimman avoin ja avoin. New Labourin aikana (1997-2010) hallitus sääti Tiedonvapauslain ja ihmisoikeuslain. Molempien perustuslakiuudistusten tarkoituksena oli vahvistaa vastuuvelvollisuuden ja avoimen hallinnon käsitettä.

yleisen maailmankatsomuksensa mukaisesti liberaalit katsovat myös, että kansalaisvapauksiamme on suojeltava ja taattava kodifioidulla perustuslailla. Yhdistyneessä kuningaskunnassa Liberaalidemokraatit ovat jo pitkään puolustaneet sitä, että perustuslaki on kirjoitettava yhteen asiakirjaan. He väittävät, että kodifiointi on välttämätöntä, jotta kansalaisia voidaan asianmukaisesti suojella valtion agenttien vallan väärinkäytöltä. Valitettavasti Yhdistyneen kuningaskunnan muokkaamaton perustuslaki antaa Lordi Hailshamin kutsumalle ”vaaleilla valitulle diktatuurille” mahdollisuuden heikentää ulkopuolisten oikeuksia. Esimerkiksi Thatcherin hallitus tähtäsi ammattiliittojen oikeuksiin, kun taas New Labour toteutti joukon autoritaarisia toimenpiteitä terrorisminvastaisessa sodassaan.”Kirjallinen perustuslaki toisi myös Britannian muun maailman rinnalle. Lopuksi Liberaalidemokraatit kannattavat kodifiointia, jotta vallanpitäjät eivät toimisi epäliberaalisti. Lord Actonin (1956) näkemys, jonka mukaan ”kaikki valta turmelee, ja absoluuttinen valta turmelee ehdottomasti” ja että ”suurmiehet ovat lähes aina pahoja miehiä” kiteyttävät liberaalin näkökulman.

on tunnustettava, että demokratiaa ei missään nimessä hyväksytä kritiikittömästi liberaalien keskuudessa. Alun perin liberaalit ovat pitäneet demokratiaa mafian hallintomuotona, joka voisi uhata vapauttamme. Tätä kutsutaan demokratian paradoksiksi, jossa enemmistön näkemyksiä pidetään tärkeämpinä kuin vähemmistön huolenaiheita. Tämä voi luonnollisesti johtaa eräänlaiseen tyranniaan, joka heikentää vähemmistöryhmien oikeuksia.

majoritarismin vaarojen torjumiseksi liberaalit kannattavat valvontajärjestelmää. Yhdysvaltojen muodostamisen aikana James Madisonin kaltaiset liberaalit henkilöt puolustivat vallanjakoa välttääkseen ”vanhaa” maailmaa vaivanneet ongelmat. Amerikkalainen hallintojärjestelmä perustuu valvontajärjestelmään ja toistaa Montesquieun esittämää näkemystä, jonka mukaan ”vallan pitäisi olla tarkistus vallalle.”Sen sijaan Yhdistyneen kuningaskunnan järjestelmä on pohjimmiltaan vallan yhteensulautuma, joka antaa liikaa valtaa hallituksen toimeenpanevalle haaralle. Demokratia voi myös antaa kouluttamattomien populismille mahdollisuuden ohittaa koulutetun eliitin valistuneemmat näkemykset. 1700-luvulla John Locke esitti, että äänioikeus tulisi rajoittaa niihin, joilla on omaisuutta, jotta he voisivat puolustautua massojen puolesta toimivaa hallitusta vastaan. Locken argumentti liitettiin myöhemmin Yhdysvaltain vapaussodan iskulauseeseen (”no taxation without representation.”). Myöhempinä vuosina John Stuart Mill kannatti monikkoäänestysjärjestelmää, joka käytännössä riistäisi äänioikeuden lukutaidottomilta ja antaisi enemmän ääniä koulutetuille. Nykyajan liberaalit ovat myös sitä mieltä, että vähemmistöryhmien oikeuksia on suojeltava lainsäädännöllisillä toimilla ja perustuslailla.

tämän sanottuaan liberaalin demokratian kannattajat väittävät, että siitä on merkittävää hyötyä ihmiskunnalle. Ehkä vakuuttavin argumentti on se, että demokratiat eivät yleensä taistele toisiaan vastaan, koska ne pelkäävät vaalien seurauksia. Kun taas diktatorinen hallinto voi suurelta osin sivuuttaa kansansa toiveet, demokratiassa hallitsevalle puolueelle voi koitua mahdollinen vaalitulos. Lisäksi demokratian leviäminen antaa yksilölle mahdollisuuden osallistua täysipainoisesti poliittiseen prosessiin. Lisäksi liberaalit, kuten John Stuart Mill, väittävät, että demokraattinen osallistuminen edistää yksilön kehitystä ja on siten paras käytettävissä oleva järjestelmä, joka takaa mahdollisimman suuren onnellisuuden suurimmalle joukolle. Demokratian voidaan sanoa edistävän vakautta yhteiskunnassa myös siten, että kaikilla ryhmillä on mahdollisuus ilmaista vakaumuksensa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.