Mitä on jumalinen viisaus?

kysymys: ”Mitä on jumalinen viisaus?”
vastaus: Sananlaskut 16: 16 sanoo: ”Kuinka paljon parempi on hankkia viisautta kuin kultaa, saada ymmärrystä kuin hopeaa!”Raamattu kehottaa meitä usein etsimään viisautta ennen kaikkea (esim. Sananlaskut 4: 7). Mutta on olemassa erilaisia viisauksia. Kor. 3: 19 sanoo: ”Sillä tämän maailman viisaus on hulluutta Jumalan silmissä.”Ja jae 20 sanoo,” Herra tietää, että viisaiden ajatukset ovat turhia.”Jumalisen viisauden ja maailmallisen viisauden välillä on ilmeisesti ero (Jaak.3:13-17).
jumalinen viisaus on tietenkin Jumalasta ja kunnioittaa Jumalaa. Jumalinen viisaus alkaa Jumalan pelosta ja johtaa pyhään elämään. Maailmallinen viisaus ei toisaalta ole kiinnostunut Jumalan kunnioittamisesta vaan itsensä miellyttämisestä. Maailmallisen viisauden avulla meistä voi tulla valistuneita, katuälykkäitä ja meillä voi olla ”tervettä järkeä”, jonka ansiosta voimme pelata menestyksellisesti maailman peliä. Jumalinen viisaus auttaa meitä valmistautumaan ikuisuuteen. Jumalisen viisauden avulla vaihdamme maalliset arvot raamatullisiin arvoihin (1.Joh. 2:15-16). Tunnustamme olevamme toisen valtakunnan kansalaisia ja teemme valintoja, jotka heijastavat tätä uskollisuutta (Fil.1:27; 3:20). Jumalinen viisaus merkitsee sitä, että pyrimme näkemään elämän Jumalan näkökulmasta ja toimimaan sen mukaisesti.
Sananlaskujen kirja on osa viisauskirjallisuutena tunnettua Raamattua. Sananlaskut on täynnä käytännöllisiä elämänohjeita. Monet Sananlaskut asettavat viisaat vastakkain tyhmien kanssa ja varoittavat toistamasta typeriä tekoja (esim. Sananlaskut 3:35; 14:24; 15:7; 26:11). Jokainen tekee virheitä, mutta viisaat oppivat virheistään ja ryhtyvät toimiin välttääkseen niiden toistamista. Tyhmät saattavat tehdä saman erehdyksen yhä uudelleen eivätkä koskaan opi läksyään.
jumalinen viisaus saattaa näyttää hyvin erilaiselta kuin maailmallinen viisaus. Jeesus korosti näitä eroja Vuorisaarnassaan (Matt. 5-7). Hän sanoi esimerkiksi: ”olette kuulleet sanotun: ’Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi.’Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka vainoavat teitä, jotta olisitte taivaassa olevan Isänne lapsia.”Jumalinen viisaus vaatii meitä usein tekemään sellaista, mikä on vastoin luonnollisia taipumuksiamme. Jumalinen viisaus on vastoin sen ajan ”sovinnaista viisautta”; se ei keskity itsesäilytykseen vaan Jumalan valtakunnan edistämiseen. Voimme elää jumalisessa viisaudessa vain silloin, kun olemme sitoutuneet ristiinnaulitsemaan lihamme ja elämään hengessä (katso Gal.2:20; Ef. 5:16, 25).
ensisijainen tapa saada jumalista viisautta on Jumalan Sanan oppiminen (Psalmi 119:169). ”Sinun sanojesi avautuminen antaa valoa, yksinkertaisille se antaa ymmärrystä” (PS. 119: 130). Kukaan ei synny viisaaksi; meidän täytyy hankkia viisautta Jumalalta ollaksemme todella viisaita: ”Sinun käskysi ovat aina minun kanssani ja tekevät minut vihollisiani viisaammaksi. Minä olen ymmärtäväisempi kuin kaikki opettajani, sillä minä tutkistelen sinun käskyjäsi. Minulla on enemmän ymmärrystä kuin vanhimmilla, sillä Minä tottelen sinun asetuksiasi” (PS.119:98-100).
Kol. 3: 16 sanoo, ”asukoon Kristuksen sana teissä runsaasti, opettaen ja neuvoen toisianne kaikessa viisaudessa, laulaen psalmeja ja hymnejä ja hengellisiä lauluja kiitollisina sydämissänne Jumalalle.”Jumalan sanaan upottaminen saa aikaan palvonnan ja kiitoksen sydämen. Tuosta palvonnan sydämestä tulee hedelmällistä maaperää viisauden siementen kasvulle. Jeesus rukoili Isää: ”pyhitä heidät totuudellasi; sinun sanasi on totuus” (Joh.17:17). Hän haluaa, että hänen seuraajansa erotetaan maailmasta, tekevät jumalisia valintoja ja elävät jumalista elämää (1.Piet. 1:15). Voimme tehdä sen vain silloin, kun hänen sanansa elää meissä.
Voimme kehittää jumalista viisautta myös valitsemalla huolellisesti ne, jotka vaeltavat kanssamme läpi elämän: ”joka viisasten kanssa vaeltaa, viisastuu, mutta tyhmäin seuralainen saa kärsiä vahinkoa” (Sananlaskut 13:20). Paavali neuvoi Korinttolaisia ”jäljittelemään minua niin kuin minä jäljittelen Kristusta” (1.Kor. 4:16; 11:1). Ne, jotka haluavat jumalista viisautta, valitsevat sankareikseen ne, jotka ilmaisevat viisautta henkilökohtaisessa elämässään.
Raamattu käskee meitä pyytämään jumalista viisautta: ”mutta jos joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta, joka antaa kaikille anteliaasti ja soimaamatta, niin se annetaan hänelle” (Jaak.1:5). Jumala haluaa, että meillä on hänen viisautensa. Hän antaa sen mielellään meille, kun sydämemme on päättänyt ottaa sen vastaan. Mutta Jaakob jatkaa sanoen: ”mutta hänen täytyy kysyä uskossa ilman epäilystä, sillä se, joka epäilee, on meren tyrskyjen kaltainen, Tuulen ajama ja heittelemä. Sillä se ihminen ei saa odottaa, että hän saa mitään Herralta, koska hän on Kaksimielinen mies, epävakaa kaikilla teillään” (jakeet 6-8). Jumala tietää sydämemme aseman. Kun olemme sitoutuneet luottamaan Häneen ja tottelemaan hänen sanaansa, hän vuodattaa viisauttaan meihin (katso Jeremia 29:13). Mutta jos haluamme säilyttää oikeuden olla tottelematon, olemme kaksimielisiä emmekä ehkä saa pyytämäämme viisautta.
Salomo sai jumalista viisautta pyytäessään sitä Herralta (2.Aikakirja 1:10-11). Hän tuli tunnetuksi suuresta viisaudestaan, mutta myöhempinä vuosinaan hän kääntyi pois seuraamasta hänelle annettua viisautta. Hän ei totellut Herraa ja alkoi jopa palvoa epäjumalia (1.Kun. 11:1-11). Viisauden saaminen ei taannut sitä, että Salomo kulkisi viisauden tietä. Valitettavasti hän vaihtoi jumalisen viisautensa maailmalliseen viisauteen, ja hän kärsi sen vuoksi. Loput 1. kuningasten kirja 11 kertoo yksityiskohtaisesti Salomon kukistumisesta, kun Herra poisti siunauskätensä mieheltä, joka oli kerran suuri.
” toden totta, jos huudat oivallusta
ja huudat ääneen ymmärrystä,
ja jos etsit sitä kuin hopeaa
ja etsit sitä kuin kätkettyä aarretta,
silloin ymmärrät Herran pelon
ja löydät Jumalan tuntemuksen.
Sillä Herra antaa viisautta;
hänen suustaan tulee tieto ja ymmärrys”
(Sananlaskut 2:3-6).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.